Kas kuusen latvassa oksien alla
On pesä pienoinen oravalla;
Sen poikaset siinä ne leikkiä lyö
Ja pikku hampahin siementä syö.
-Hei Ransu. Ketä ne lyö?
-Ei ne ketään, kun leikkiä.
On siinä vihreä vilpoinen katto
Ja naavoista lämpöinen lattiamatto
Ja pikkuruikkuiset ikkunat
Ja vuoteena sammalet vihannat.
-Vuoteena vihaiset sammalet.
-Hehhehheh. Vihannat, tuoreet!
-Nii.
Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa
Ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa,
Niin oravan pesästä pienoinen pää
Se ikkunan reiästä pilkistää.
-Onkohan siinä ikkunanreiässä edes ikkunaa?
-Sa se.
-Älä muuta sa.
Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon
Siell' oravan poikaset tuttuhun kehtoon
Ja elämä heillä on herttaisaa,
Kun kuusen latvassa keinua saa.