Sadepisarat maahan putoaa
Täällä paha palkkansa kai saa
Eläväkuollut yksinään
Omassa valtakunnassaan
Valtias ja ruhtinas
Tämän raiskatun, poltetun maan
Tiellänsä tiettömällä
Kaiken tuhoaa
Pystyyn kuollut varjokuva
Kertoo karua tarinaa
Haavat auki revittynä
Suolan päälleen saa
Kaiken tehnyt itse on
Tekemättömäksi jälleen
Tulevaisuus lohduton
Näyttäytyy isännälleen
Puhuen kauniita sanoja
Kuolemasta kuiskien
Käyttäen kaikkia taitoja
Maahan hiljaa painaen
Vakuuttaen lohdun
Koituvan nyt osakseen
Unohdukseen painuneena
Maan poveen hiljaiseen
Lepää hetken verran vain
Vaivat kyllä palkitaan
Kun kerran tämän varjon sain
Ei siitä halua eroonkaan
Maailma maanpäällinen
Jää kauas historiaan
Varjoni minua seuraa
Auttaa unohtamaan
Pystyyn kuollut varjokuva
Kertoo karua tarinaa
Haavat auki revittynä
Suolan päälleen saa
Kaiken tehnyt itse on
Tekemättömäksi jälleen
Todellisuus lohduton
Näyttäytyy isännälleen