Niin pitkään maita mittasin Ja virstat raskaat vaelsin Yli kuolleen korpimaan Kautta usvain kohti pohjoista Mä miekan ja mahdin Tiedon tulen ja taian laadin Katsoin tähdistä kohtalon tiet Jotka kohti kuoleman valoja vie ♪ Kuu kalpea kulkevi edelläin Miekka Kalevan kannella loistaa Jo siintävi kaukana silmissäin Tähtikirkas ja kylmä hohtaa Pohjan leimu ja pakkanen Kuin taikojen verho noitien Niin viimein käyn ohi porttien Jotka uhoaa jumalten voimaa Kätkeös uuvukses rautaan Sota sydämes karkaisee Kunnes talviseen hautaan Lasket sä väsynees Painaos pääsi mun povellein Sulje silmäs ja unohda Laske sun uuvukses ovellein Jolta näkyvi portit Pohjolan ♪ Hautain yllä hämär syttyy Siintää kauas tyhjyyteen Maan povessa sydämes leimuu Ja valaisee yön pimeyden Kätkeös uuvukses rautaan Sota sydämes karkaisee Kunnes talviseen hautaan Lasket sä väsynees