Se valkoinen puuhevonen Vietiin pois, kun lähdimme Ei mahtunutkaan mukaani Kun uuteen kotiin muutimme Nyt on jo kaukana takana Makaa multaan maatuneena Ensimmäinen ratsuni, jonka sain En löydä samanlaista enää Olen päästänyt menemään Kaikenlaisia asioita Mutta monen vuoden jälkeen Olen jäänyt yhtä vain miettimään Se seisoi niin kuin Anglo-Don Pienen pihan keskellä Minä olin villi ja huoleton Vaikka aika kävi vähiin Sillä hevosella laukattiin Niin kovaa että putosin Halki lapsuuden aukeiden Enkä pysynytkään mukana Osaisiko joku sanoa nyt, Miksi se aika oli niin kovin lyhyt? Olen päästänyt menemään Kaikenlaisia asioita Mutta monen vuoden jälkeen Olen jäänyt yhtä vain miettimään Se seisoi niin kuin Anglo-Don Pienen pihan keskellä Minä olin villi ja huoleton Ei ikävä lähde ikinä Olen päästänyt menemään Kaikenlaisia asioita Mutta monen vuoden jälkeen Olen jäänyt yhtä vain miettimään (Lalalaalalalalalaa...)