En tiedä miks oon täällä taas
Sä sanoit et mä saisin kenet vaan
Enkä tahtois mennä nukkumaan yksin mun yksiöön
Oon ollu taas mun matkoil
Sä et kysy niistä mitään
Hymyilet niinku aina ja päästät mut taas sisään
Ku mikään ei haittais tai painais tätä hetkeä
Kun mitään en vaihtais jos tässä olla vain sais
Eikä levottomuus vaivais
Mut sarastuksen saattelemana mä lähen varkain
Ku ei totuus kestä valoa
Ei sun sydämeen voi kajota
Ku on tarpeeks satutettu kerran ei siihen lähe uusiks
Ja tahtomattaan rakentaa sisällensä muurin
Mä en tiedä miks tai mitä sä oikein pelkäät
Tai saisinks mä ikinä siitä selvää
Sun silmist näkyy kyyneleet joita sä et vuodata
Kangastukset muistoista joit et osaa kuopata
Ja mietin hiljaa et mitä mä taas teen tääl
Olis fiksuu pysyy etäällä
En tiedä miks oon täällä taas
Sä sanoit et mä saisin kenet vaan
Enkä tahtois mennä nukkumaan yksin mun yksiöön
En tiedä miks oon täällä taas
En tiedä miks oon täällä taas
Sä sanoit et mä saisin kenet vaan
Ollaan kundien kaa kierretty nää kuppilat ja klubit
S-O-S mä oon nukkumas mun
Sä oot sä ku sä tiedät miks mä tulin
Ja täs oon mä voinks mä jäädä tähän jumiin
Taas vaan yhdeksi hetkeksi jälleen
Ei oo rakkautta valomerkin jälkeen
Mut jotain lohtua me toisillemme tuodaan
Ku aamuöisin vieraillaan toistemme luona
Levottomat sielut, levottomat jalat
Levottomat sydämet ja sen mukaset tavat
Aina tuntuu siltä että kohta on mentävä
Jalat maassa viihdy ku luotu on lentämään
Silti pahin pelko että yksin jään täällä
Yksinäisyys turrutetaan synnillä täällä
Pelko että yksiöihin yksinään jäädään
Ku kaikki oikeen saadaan tuntumaan täältä
En tiedä miks oon täällä taas
Sä sanoit et mä saisin kenet vaan
Enkä tahtois mennä nukkumaan yksin mun yksiöön
En tiedä miks oon täällä taas
En tiedä miks oon täällä taas
Sä sanoit et mä saisin kenet vaan