Yö peittelee maan hersoon pimeään Yö peittelee, kun en saa unta Yö hyräilee hiljaa säveltään Yö hyräilee, kun en saa unta Mä joskus jään muistoihin lepäämään Ja luulen todellisuus on vain unta Ja joskus jään jäiseen ikävään Ja toivon kaikki ois vain pahaa unta Pimeään, pimeään taas jään Toisen mukaan hän lähti, mä luulin Uskoa en voinut, kun kuulin Meren aallot kultaani hiljaa yössä tuudittaa Julma olla voi meren lehto Tuudittaa kuin tuonelan kehto Minne sielut aaltojen takaa tuuli kuljettaa? Ei eiliseen saa jäädä pidempään On aika viimein kaikki taakse jättää Mä silti jään jäiseen ikävään Kai aika muistot viimeinkin hävittää Pimeään, pimeään taas jään Toisen mukaan hän lähti, mä luulin Uskoa en voinut, kun kuulin Meren aallot kultaani hiljaa yössä tuudittaa Julma olla voi meren lehto Tuudittaa kuin tuonelan kehto Minne sielut aaltojen takaa tuuli kuljettaa? Mene jo, älä jää! Lennä pois pimeään!